Suomen tiestön korjausvelka rapauttaa taloutemme

Suomen perunapeltojen, joita toisinaan hauskasti myös tiestöksi kutsutaan, korjausvelka on 2,5 miljardia eli nuppia päälle laskettuna 450 euroa per suomalainen. Tilanne ei parane vaan pahenee, koska tälle vuodelle Väylä-virasto päällystää vain 1 500 kilometriä eli 40% vähemmän kuin viime vuonna. Rahassa tuo tekee 105 miljoonaa euroa.
Tienpidon rahoista päätetään eduskunnassa. Valtion talousarvioesityksestä päätettäessä eduskunta lyö lukkoon myös perusväylänpidolle varatut määrärahat. Päällystystyöt ja tiemerkintöjen uusiminen ovat osa perusväylänpitoa.
Tiestö on jaettu 79 urakka-alueeseen. Alueurakoitsijat vastaavat maanteiden hoidosta Väylän määrittelemän palvelutason mukaan. Tiet on jaettu käytön mukaan hoitoluokkiin, joilla toimenpideajat esimerkiksi lumen auraamisen suhteen vaihtelevat.
Valistunut lukija tajuaa heti, ettei tästä mitään tule.
Suomen tieston kunto heikkenee vuonna 2019 enemmän kuin milloinkaan aiemmin. Perusväylänpidon rahoitus putoaa merkittävästi jo tänä vuonna. Tämä johtaa väistämättä korjausvelan lisääntymiseen myös vilkasliikenteisemmällä tieverkolla.
Suomi on harvaan asuttu maa ja teiden kunnon heikkeneminen näkyy nopeus- ja painorajoitusten lisäåntymisenä. Joillakin moottoritieosuuksilla voidaan tulevaisuudessa joutua pitämään talvirajoitukset voimassa kesään saakka. Näin kävi jo viime vuonna Lahden moottoritiellä.
Alussa mainitsemani kokonaissumma, 2,5 miljardia, on helppo säästää.
Tiedätte kyllä mistä.
Jollette tiedä, kysykää Pauli Vahteralta.

Tapio Äyräväinen
kaupunginvaltuutettu (ps)
Salo